Close

Turvallisuustekniikka ehkäisee onnettomuuksia

Nykyautojen turvallisuusjärjestelmät  voivat ehkäistä suuren osan onnettomuuksista. Uusimmat järjestelmät on kehitetty suojaamaan erityisesti pyöräilijöitä ja jalankulkijoita  autossa matkustavien lisäksi. Millaisia järjestelmät käytännössä ovat?

Perjantai-iltapäivä on riskialtista aikaa kolareiden syntymiselle. Syynä tähän ovat täpötäydet ruokakauppojen pihat, joissa iso osa vahingoista tapahtuu. Parkkipaikoilla on paljon porukkaa ja kun viikonloppuostokset on tehty, onkin jo kova kiire kotiin.

Sante Fe peruuttaa parkkipaikalle, jolla kävelee nuori tyttö reppu selässään.

Kotimaisten vakuutustilastojen* mukaan 45 prosenttia kaikista vahingoista syntyy pysäköintitilanteissa. Noin 30 prosenttia kaikista kolareista tapahtuu peruutustilanteissa.
Tyypillinen onnettomuustapaus on myös peräänajo taajama-alueella. Niin pysäköintikolhut kuin peräänajotkin ovat onneksi sentyyppisiä vahinkoja, että vakavilta henkilövahingoilta yleensä vältytään. Harmia ne kuitenkin aiheuttavat – sekä korjauskustannuksia, jotka voivat nousta suuriksikin.

Nykyautojen turvallisuusjärjestelmät  voivat ehkäistä suuren osan onnettomuuksista. Monesta uudesta autosta löytyvät muun muassa pysäköintitutka, 360° kamerajärjestelmä, törmäyksen välttämisavustin ja katvealueen varoitusjärjestelmä, jotka kaikki ehkäisevät vahinkoja tehokkaasti. Uusimmat järjestelmät on kehitetty suojaamaan erityisesti pyöräilijöitä ja jalankulkijoita  autossa matkustavien lisäksi.

*Onnettomuustietoinstituutti: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2019

Hyundain turvallisuusjärjestelmät auttavat ehkäisemään vaaratilanteiden syntymisen

Peruutuskamera näyttää tilanteen auton takana ja ympäristönvalvontakamera koko auton ympärillä olevan alueen.

Peruutus tolppaan tai toiseen autoon vältetään peruutustutkan avulla. Kuvassa kosketusnäytöltä näkymää peruutuskamerasta.


Kuva kaistallapysymisavustimesta (LFA)

Kaistallapysymisavustin LFA (Lane Following Assist) pyrkii aktivoituna ollessaan pitämään auton keskellä kaistaa, kun auton nopeus on 0–200 km/h.


Katvealueen varoitusjärjestelmän toiminta

Kontakti kaistanvaihtotilanteessa vältetään katvealueen varoitusjärjestelmällä, joka on saatavilla useimpiin Hyundai-malleihin. Mm. IONIQ 5 -malliiin on saatavilla katvealueen  törmäyksenvälttämisavustin tai katvealuetta valvova kamera mittaristonäkymällä.


Mukautuvan vakionopeussäätimen toiminta

Mukautuva vakionopeudensäädin ylläpitää valitun ajonopeuden ja säilyttää turvavälin edellä ajavaan ajoneuvoon. Liikenteen pysähtyessä järjestelmä jarruttaa automaattisesti pysähdykseen asti.


Kuva risteävän liikenteen törmäyksen välttämisavustimen toiminnasta

Pysäköintialueella kontakti toiseen autoon välttyy, kun autossa on RCCA (Rear Cross Collision Assist) eli risteävän liikenteen törmäyksen välttämisavustin, joka toimii peruutettaessa. Tämä varuste on saatavilla esimerkiksi Kona Electric -mallissa.


Safe exit -avustin

Takamatkustaja ei aina näe takaa tulevaa liikennettä, jolloin oven avaaminen voi olla riski. Tämän estää Safe Exit -avustin, joka on saatavilla mm. Tucson-mallistoon Safety Pack -turvallisuusvarustepaketissa.


Törmäyksen välttämisavustin risteävän liikenteen valvonnalla

Risteykset ovat myös vaaran paikkoja. Kolari risteyksessä sivulta tulevan ajoneuvon kanssa on tyypillinen onnettomuus. Törmäyksen välttämisavustin risteävän liikenteen valvonnalla auttaa välttämään tilanteen – varuste saatavilla mm. Tucson-mallistoon.


Turvallista ajoa kuljettajan ja tekniikan yhteispelillä

Nykyautojen turvallisuusjärjestelmät ehkäisevät lukuisia onnettomuuksia esimerkiksi pysäköintitilanteissa, osastopäällikkö Fredrik Grunér Vakuutusyhtiö Fenniasta kertoo.
”Vakuutustilastojen valossa nähdään, että eniten kolhuja syntyy pysäköintialueilla; kauppojen ja taloyhtiöiden pihoissa sekä parkkihalleissa. Autojen koot ovat kasvaneet ja pysäköintiruudut  voivat varsinkin vanhoissa kohteissa olla ahtaita.” Noin kolmasosa kolareista tapahtuu peruutettaessa. ”Periaatteessa vahingot ovat pieniä, mutta korjaukset tulevat kuitenkin suhteellisen kalliiksi. Törmäys pienelläkin nopeudella voi rikkoa esimerkiksi puskurista pysäköintiä avustavat järjestelmät tai muita antureita.”

Autovalmistajat kehittävät turvallisuusjärjestelmiä jatkuvasti monipuolisemmiksi, uusissa malleissa on saatavilla esimerkiksi automaattinen hätäjarrutus peräänajon välttämiseksi.
Grunér kuitenkin muistuttaa, että turvatekniikka on apuväline ja viimeinen vastuu ajoturvallisuudesta on aina kuljettajalla. ”Turvallinen ajaminen on kuljettajan ja turvavarusteiden yhteispeliä. Kuljettajan pitää tarkkailla ympäristöään, eikä luottaa pelkästään peruutuskameran kuvaan tai äänimerkkeihin”, Grunér muistuttaa.

Kuljettajan tulee myös tutustua huolella autonsa turvallisuusjärjestelmiin ja tietää, miten ja missä nopeuksissa ne toimivat. ”Aina ei tiedetä, mitä hienoja ominaisuuksia omasta autosta löytyy. Ikävän tavallista on sekin, että järjestelmät on kytketty pois päältä syystä tai toisesta.”

Ajossa pitää ottaa myös huomioon Suomen vuodenaikojen keliolosuhteet. Jää, lumi, joskus vesikin voi vaikuttaa turvallisuusjärjestelmien toimivuuteen. ”Esimerkiksi automaattiseen hätäjarrutukseen vaikuttaa nopeuden ohella myös liukkaus.”