Polttokennoautot ovat sähköautoja, joihin tankataan vetyä. Polttokennossa ulkoilman hapesta ja vedystä syntyy sähköä, ja järjestelmän poistoilma on puhtaampaa kuin sisääntuloilma. Erityisesti  raskas liikenne hyötyy vedyn mahdollistamista pitkistä tankkausväleistä.

Hyundain toisen sukupolven polttokennohenkilöauto on nimeltään Nexo, ja sen maahantuonti voitaisiin aloittaa vaikka heti. Muualla Euroopassa polttokennoautoja käytetään jo, mutta Suomessa vedyn tankkausinfra puuttuu. Muutama vuosi sitten Suomesta oli kaksi vetytankkausasemaa, mutta ne on poistettu käytöstä.

– Keski-Euroopassa, Norjassa, Ruotsissa ja Baltiassa  polttokennoautoiluun on panostettu, ja kattavan Itämeren alueen tankkausinfran kehittämisestä on tehty suunnitelmia. Tällä hetkellä suomalaisten lähimmät tankkausasemat ovat kuitenkin  Tukholmassa ja Riiassa. Arviomme mukaan ensimmäiset tankkauspisteet tulevat pääkaupunkiseudulle 2–3 vuoden sisällä ja Tampereelle ja Turkuun viiden vuoden sisällä. Seuraavina tulevat todennäköisesti Jyväskylä ja Kuopio, ja länsirannikolla on myös paljon kiinnostusta tankkausasemia kohtaan, Hyundai Motor Finlandin toimitusjohtaja Esa Kurikka kertoo.

Toimitusjohtaja Esa KurikkaTeollisuuden toimijat, polttokennoautojen maahantuojat ja heidän kattojärjestönsä Autotuojat ja -teollisuus ry ovat yhdistämässä voimiaan saadakseen tankkausinfraa Suomeen.

– Ajamme asiaa yhteistyössä. Käytännössä infran rakennushankkeet etenevät vain, jos teollisuus ja kaupallinen liikenne lähtevät siihen mukaan. Henkilöautoliikenne ei yksinään riitä perustamaan ja
ylläpitämään vedyn nykyistä parempaa hyödyntämistä liikenteessä. Sekä henkilöliikenteen että raskaan liikenteen ajoneuvot ovat valmiita, vain tankkausinfra uupuu. Tankkauspisteet voidaan integroida perinteisten huoltoasemien yhteyteen. Asenneilmapiiri on muuttunut nopeasti ja polttokennoautoille on kysyntää, joten tankkausinfra tulee tarjoamaan yhden uuden vaihtoehdon lisää tulevaisuuden liikkumisratkaisuihin, Kurikka jatkaa.

Valtionohjaus merkittävässä roolissa

Poliittinen paine hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi on kova, ja vedyn hyödyntäminen energialähteenä on yksi osa ratkaisua.

– Suomessa on runsaasti paperi- ja kemianteollisuutta, jonka sivutuotteena syntyy vetyä. Jo tällä hetkellä syntyvä vety riittäisi vähintään 10 000 polttokennoauton polttoaineeksi vuosittain. Vetyä voidaan myös valmistaa vedestä elektrolyysillä, ja Suomessa olisi riittävästi vettä. Suomella olisi hyvät mahdollisuudet tuottaa itse vetyä tuulivoiman tuotantovaihtelua hyödyntäen. Mutta toimeen pitää tarttua viivyttelemättä ja määrätietoisesti, Kurikka painottaa.

Valtionohjauksen merkitys polttokennoautoilun yleistymisessä on merkittävä. Maaliskuussa 2021 hallitus julkisti tavoitteensa tehdä Suomesta maailman kärkimaa vetytaloudessa osin EU:n elvytyspaketin tuella.

– Suomessa tarvitaan koko energia-alan kokonaissuunnitelma, jonka osana pohditaan vedyn hyödyntämisen mahdollisuuksia. Eri energiasektorien on toimittava yhteistyössä ja tuotava omat näkemyksensä esiin. Ilman valtionohjausta polttokennoautoilu ei tule yleistymään, Kurikka huomauttaa.

”Asenneilmapiiri on muuttunut nopeasti ja polttokennoautoille on kysyntää, joten tankkausinfra tulee tarjoamaan yhden uuden vaihtoehdon lisää tulevaisuuden liikkumisratkaisuihin”

Autoala kehittyy nopeasti. Kurikka toteaa, että verotuksessa olisi tehtävä U-käännös, jotta liikenteessä ajelisi jatkossa päästöttömiä, ilmaa puhdistavia autoja.

– Suomessa on yksi Euroopan vanhimpia autokantoja, ja tämä näkyy selvästi liikenteen päästöissä. Jos uusia autoja myydään nykyistä 100 000 auton vuosivauhtia, muutos on liian hidasta ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta, vaikka kaikki uudet autot olisivat sähköautoja. Tällä hetkellä maassamme on liikenteessä 3,3 miljoonaa polttomoottoriautoa. Tarvitaan aivan uudenlaista energia- ja autoverotusta, jotta liikenteen päästöt nollataan.

EU:n tuki voi myös olla merkittävä tekijä polttokennoautoilun yleistymisessä. EU tukee esimerkiksi The Connecting Europe Facility (CEF):n kautta 40 miljoonalla eurolla 200 polttokennolinja-auton hankkimista ja käyttöönottoa Tanskassa, Latviassa ja Iso-Britanniassa vuoteen 2023 mennessä.

Hyundailla 20 vuoden kokemus vedystä

Hyundai on polttokennotekniikassa edelläkävijä. Yritys esitteli ensimmäisen polttokennoautonsa Hyundai Santa Fe FCEV:in jo vuonna 2000. Hyundai ix35 FCEV oli ensimmäinen  sarjavalmisteinen vetypolttokennoauto, joten vuonna 2018 esitelty Hyundai Nexo edustaa sarjavalmisteisten vety-polttokennoautojen osalta toista sukupolvea. Hyundai ix35 FCEV oli vielä polttomoottoripohjainen, kun Nexo taas on rakennettu suoraan polttokennoautoksi.

Hyundai – polttokennotekniikan uranuurtaja

Hyundai esitteli ensimmäisen polttokennoautonsa jo vuonna 2000. Hyundai ix35 FCEV oli ensimmäinen sarjavalmisteinen polttokennoauto, joten Hyundai Nexo edustaa jo Hyundain  polttokennoautojen neljättä sukupolvea ja sarjavalmisteisten vety-polttokennoautojen osalta toista sukupolvea. Nexo on Hyundain ensimmäinen suoraan polttokennoautoksi rakennettu malli.

2000 | Hyundai Santa Fe FCEV
2005 |
Hyundai Tucson FCEV
2013 |
Hyundai ix35 FCEV
2018 |
Hyundai Nexo

 

Nexon turva- ja ajovarusteet ovat edistyksellisempiä ja se on energiatehokkaampi kuin edeltäjänsä. Nexoja voidaan tuoda Suomeen heti, kun vetyjakeluverkosto saadaan kuntoon, ja esimerkiksi Latviassa Nexoja on myynnissä jo tänä vuonna.

– Kiinnostus Nexoa kohtaan on ollut vilkasta esimerkiksi automessuilla, ja kauppojen este on ollut lähinnä tankkausinfran puute. Minulla on ollut ilo ajaa Nexoa, ja se on fantastinen auto, jonka ajo-ominaisuudet ovat todella miellyttävät. Hyundai aikoo valmistaa merkittäviä määriä polttokennoautoja vuoteen 2030 mennessä. Niiden osuus Suomen autokannasta sen sijaan riippuu kovin monesta tekijästä. Hyundai on tässä edelläkävijä, ja nyt muutkin valmistajat ovat tulossa mukaan polttokennoautomarkkinalle, Kurikka toteaa.

Pitkä tankkausväli on polttokennoauton suurimpia etuja

Uuden Nexon toimintamatka yhdellä tankkauksella on lähes 700 km (WLTPmittaustapa), mikä vie auton kärkipaikoille vertailussa muihin polttokennoja akkusähköautoihin. Toimintamatka on kilpailukykyinen myös verratessa perinteisiin polttomoottoriautoihin. Jokainen Nexon kolmesta vetytankista on tilavuudeltaan 52,2 litraa, mutta tankkaus kestää vain noin viisi minuuttia.

Lyhyiden välimatkojen kaupunkiliikenteessä suoraan sähköä lataavat autot tulevat Kurikan arvion mukaan todennäköisesti olemaan yleisempiä kuin polttokennoautot.

Pidemmistä latausväleistä hyötyvät kuitenkin pitkiä välimatkoja ajavat henkilöautoilijat ja erityisesti raskas liikenne. Eri puolilla Eurooppaa on jo otettu käyttöön polttokennolinja-autoja ja rekkoja. Hyundain Euroopan valikoimissa on Xcient-polttokennorekka, jolla voi ajaa noin 400 km yhdellä tankkauksella. Hyundain tavoitteena on valmistaa rekkoja ainakin 1 600 kappaletta vuoteen 2025 mennessä.

– Xcient-rekkoja on jo koekäytössä esimerkiksi Sveitsissä. Latvian pääkaupungissa Riiassa julkista liikennettä ollaan sähköistämässä, ja siellä otetaan tänä vuonna käyttöön polttokennokäyttöisiä linja-autoja. Verrattuna suoraan sähköä lataaviin autoihin, polttokennoautojen tankkausväli on pidempi ja tankkaus on nopeaa. Uskon, että polttokennoautoilun läpimurto on hyvin lähellä,  Kurikka toteaa.

 

Kuusi faktaa Hyundai NEXO -polttokennoautosta

  1. Voimanlähteenä toimiva polttokenno puhdistaa ilmaa. Nexo puhdistaa ilmasta vuodessa saman verran pienhiukkasia, kuin kaksi dieselautoa ehtii tuottaa.
  2. Polttokennoauto toimii sähkömoottorilla, kuten täyssähköautot, mutta moottoria pyörittävä sähkövoima tulee akkujen sijaan polttokennosta. Nexon pakoputkesta ei tule muuta kuin pieni määrä juomakelpoista vettä. Polttokennossa vedyn ja hapen yhdistyessä syntyy sähköä, lämpöä ja puhdasta vettä.
  3. Huolimatta siitä, että Nexolla on edeltäjäänsä, Hyundai ix35 -polttokennoautoa, suuremmat vetytankit, sen tankkaaminen kestää vain viisi minuuttia.
  4. Nexon arvioitu ajomatka yhdellä tankkauksella on 665 km (WLTP), mikä on parempi kuin millään toisella polttokennoautolla, ja tulos hipoo myös sähköautojen toimintamatkojen kärkisijoja.
  5. Hyundai Nexo voi ajaa jopa itse – eikä vain pysäköintialueen ympärillä. Vuoden 2018 alussa kuljettajattoman ajon kehittämiseen suunnitelluilla Nexoilla suoritettiin autonomisen ajamisen matka Etelä-Korean Soulista Pyeongchangiin. Reitin pituus, reilut 300 km, oli tuolloin kaikkien aikojen pisin tason 4 autonomisesti ajettu matka. Reitillä ajettiin myös moottoritienopeuksien mukaisesti 110 km/h. Niin ikään kaistavaihdot ja ohitukset, tietullit ja liikenneympyrät sujuivat asianmukaisesti.
  6. Hyundai Nexo sai keväällä 2021 viisi tähteä, parhaan mahdollisen tuloksen, Green NCAP -luokituksessa. Green NCAP on autoja energiatehokkuuden ja päästöjen perusteella arvioiva riippumaton organisaatio.

 

 

Lue lisää Hyundain vetyteknologiasta suomenkieliseltä sivustolta.

 

Artikkeli on julkaistu Hyundain Kaistalla-asiakaslehdessä toukokuussa 2021.