Täyssähköauto

 

Mitä täyssähköauto tarkoittaa?

Täyssähköautossa on nimensä mukaisesti vain sähkömoottori. Moottori saa virran korkeajänniteakusta, jota ladataan ulkoisesta virtalähteestä. Hybridin tavoin myös täyssähköauton akusto latautuu ajon aikana, kun jarrutusenergiaa otetaan talteen. Pääosa virrasta ladataan kuitenkin käyttämällä sähköauton lataamiseen tarkoitettua latausasemaa, tai tilapäiskäyttöön tarkoitetulla laturilla tavallisesta sukopistorasiasta. Julkisia latausasemia on kaupunkialueilla melko tiheästi, ja verkosto on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Täyssähköautoa voi ladata myös pikalatausasemilla, joita on kaupunkialueiden lisäksi isojen väylien varrella. Hyundain täyssähköautoja ovat IONIQ Electric ja KONA Electric, joista jälkimmäinen on saatavana joko 39 kWh- tai 64 kWh-akulla. Akun koko vaikuttaa eniten siihen, miten pitkä auton toimintamatka yhdellä latauksella on.

IONIQ Electric

 

KONA Electric

 


Mitä iloa tai hyötyä sähköautosta on?

Sähköauto on taloudellinen ajaa – sähkö on bensiiniin ja dieseliin verrattuna erittäin edullista. Sähköauto reagoi kaasupolkimen liikkeisiin viiveettömästi riippumatta siitä, onko poljin matkalla alas vai ylös – auto kiihtyy nopeasti ja tasaisesti, ja vauhdin hidastaminen onnistuu usein vain nostamalla kaasujalkaa. Taloudellisuuteen voi itse vaikuttaa esimerkiksi ajotilan valinnalla.

Täyssähköauton CO2-päästöarvo on 0 g/km. Se tarkoittaa käytännössä sitä, ettei ajonaikaisia hiilidioksidipäästöjä synny. Sähköautosta ei tule lainkaan pakokaasua. Tästä on hyötyä erityisesti kaupunkialueilla, joissa on paljon liikennettä ja jalankulkijoita samoilla kaduilla korkeiden talojen väleissä.


Muuttuuko arki, jos vaihtaa sähköautoon?

 

Kyllä muuttuu. Huoltoasemalla käynnit vähenevät, kun tankkaaminen jää pois. Tankkaamisen tilalle tuleva lataaminen saattaa aluksi tuntua hankalalta, mutta siihen tottuu nopeasti. Helpointa on, jos auton lataaminen onnistuu kotona – silloin latauskaapelin voi laittaa kiinni kun ajaa pihaan, ja auto hoitaa latauksen sillä aikaa, kun itse touhuaa ihan muita asioita tai vaikka nukkuu. Julkisilla pysäköintialueilla silmä oppii nopeasti löytämään latauspaikkoja, kun sellaista haluaa hyödyntää. Jos päivittäiset ajot eivät ole useita satoja kilometrejä, autoa ei välttämättä tarvitse ladata kuin 2 – 3 kertaa viikossa.

Isohko muutos sähköautoon siirryttyä on se, että täytyy ennakoida erityisesti pitkät ajomatkat. Reissuun on hyvä lähteä täydellä akulla, ja katsoa etukäteen missä matkan varrella on mahdollisuus pikalataukseen. Pitkillä matkoilla on syytä joka tapauksessa pitää taukoja, joten lataamisen voi suunnitella niin, että voi syödä tai ainakin juoda kahvit sillä aikaa, kun auto latautuu. Reitin suunnitteluun voi saada apua erilaisista palveluista, joista esimerkkinä A Better Routeplanner antaa vinkkejä latauspaikkojen suunnitteluun.

Sähköauton seisontalämmityksen voi ajastaa auton ollessa latauksessa. Hyundain täyssähköautoissa on integroitu lämmitin, eli tarvetta erillisten lämmittimien asennukselle ei ole.

Milloin pitää ladata ja kuinka pitkälle yhdellä latauksella pääsee?

Jos lataaminen kotona on mahdollista, autoa voi ladata vaikka aina, kun on kotona – samalla ajatuksella, kuin laittaisi puhelimen lataukseen. Tai autoa voi ladata aina kun pysäköi paikassa, jossa on julkinen latauspiste. Akkua ei tarvitse ladata joka kerta täyteen, joten auton voi laittaa lataukseen esimerkiksi kaupassa käynnin ajaksi.

Toimintamatkaan yhdellä latauksella tai täydellä akulla ei ole yhtä vastausta. Autonvalmistajat ilmoittavat WLTP-mittaustavalla mitatun toimintamatkan täydellä akulla. Ilmoitetun toimintamatkan voi suotuisissa olosuhteissa ylittää, ja vastaavasti epäsuotuisissa olosuhteissa, kuten kovalla pakkasella tai loskaisella kelillä, se alittuu. Kuumalla ilmalla puolestaan ilmastointi kuluttaa sähköä. Kulutukseen vaikuttaa paljon myös ajonopeus; moottoritienopeudet vievät huomattavasti enemmän virtaa kuin kaupungilla ajaminen.

Hyundai Kona Electric latauksessa

Millaista sähköautolla ajaminen on?

Sähköautolla ajaminen ei vaadi erityistaitoja tai sähköinsinöörin tutkintoa, vaan tuiki tavallinen B-ajokortti riittää. Sähköautolla ajaminen vastaa automaattivaihteista autoa. Tavanomaiseen automaattivaihteiseen polttomoottoriautoon verrattuna eroa on äänettömyydessä ja siinä, että kiihdyttäessä moottorin kierrokset eivät käy välillä alempana, vaan nousevat tasaisesti, koska vaihteiden vaihtumista ei tapahdu. Kiihtyminen on myös nopeampaa, sillä maksimivääntö on koko ajan käytettävissä eikä auto joudu etsimään sopivaa vaihdetta – sähkömoottori kun ei vaihteistoa tarvitse.

Hyundain sähköautomalleissa vaihteenvalitsimina on painonapit. Autoissa ei ole portaittaista vaihteistoa, vaan täyssähköautoissa on yksinopeuksinen alennusvaihde. Kun kaasupoljinta painaa enemmän, moottori pyörii nopeammin. Yksinkertaistettuna asiaa voi verrata vaihteettomaan polkupyörään: mitä nopeammin polkimet pyörivät, sitä kovempi vauhti.

 

KONA EV näyttö KONA EV vaihteenvalitsin

 


Kuinka kauan sähköauton lataus kestää?

Lataamiseen kuluvaan aikaan vaikuttaa monta tekijää, joten yksiselitteistä vastausta ei ole. Ajan pituuteen vaikuttaa mm. auto, jota ladataan – eri autot pystyvät ottamaan vastaan virtaa eri määriä samassa ajassa. Toinen vaikuttava tekijä on latauspaikka – pikalataus on nimensä mukaisesti nopeaa lataamista, mutta siinäkin ajan tarpeeseen vaikuttaa auton vastaanottokyky. Nyrkkisääntöinä voi sanoa, että ns. normaalilatauksella, eli Type2-latauksella julkisella latausasemalla tai kotilatauslaitteella, ehtii ladata täyssähköauton akuston täyteen yön aikana. Pikalatausasemalla akuston lataaminen 80 %:iin asti onnistuu pääsääntöisesti tunnissa. Lataaminen hidastuu merkittävästi, kun akustossa on 80 % täynnä. Koska useimmat pikalatausasemat veloittavat ajan mukaan, ei autoa kannatakaan ladata niissä ihan täyteen asti, jos siihen ei ole erityistä tarvetta.

Miten sähköauto ladataan?

Sähköauton lataamiseen käytetään siihen tarkoitukseen tehtyjä latauslaitteita ja kaapeleita. Uuden auton mukana toimitetaan aina jokin latauskaapeli, esimerkiksi sellainen, jolla voi ladata tavallisesta sukopistorasiasta, joita on kotonakin. Sukopistorasiasta lataaminen on tarkoitettu tilapäiseen lataamiseen.

Jatkuvaan käyttöön suositellaan joko kotilatausasemaa tai julkisia latausasemia. Ennen kotilatauslaitteen asennusta suoritetaan lataustapakartoitus. Kotilatauslaitteen asennuksen hoitaa aina sähköalan ammattilainen. Type2-latausasemilla tarvitsee yleensä olla oma latauskaapeli, jonka toinen pää kiinnitetään autoon, ja toinen latauslaitteeseen.

Pika- ja suurteholatausasemilla käytetään latauslaitteessa kiinteästi olevaa latauskaapelia.

Autoa ladatessa käytettävät kaapelit ovat tavallista sähköjohtoa paksumpia, ja niissä on autoon sopiva pistoke. Käytännössä latauskaapelin kiinnittäminen autoon on kuitenkin yhtä helppoa tai vaikeaa, kuin esimerkiksi lohkolämmittimen johdon kiinnittäminen.

Mitä sähköauton lataus maksaa?

Kotona lataaminen maksaa saman verran, kuin muukin sähkönkulutus. Jos käytössä on yösähkö, voi lataamisen ajastaa edullisempaan aikaan. Julkisten latausasemien hinnat vaihtelevat; jokainen palveluntarjoaja hinnoittelee sähkön itsenäisesti. Jotkut kauppakeskukset tai muut toimijat tarjoavat veloituksettomia latausasemia asiakkailleen.

Latauspalveluja tuottavat mm. Virta, Fortum ja K-lataus, joilla kaikilla on maksutapana sekä RFID-tunniste että sovellus. Palveluntarjoajat kertovat sivuillaan ja sovelluksissaan omat latauspaikkansa ja latauksen hinnan. Sähköautoilijat ry:n latauskartta-palveluun on kerätty latauspaikkoja palveluntarjoajasta riippumatta.

Sähköautolla ajamisen on laskettu maksavan keskimäärin 2 € / 100 km.*

Millainen takuu sähköautossa on?

Sähköautoissa on sama kattava takuu kuin muissakin Hyundain henkilöautoissa ja lisäksi laajennettu takuu korkeajänniteakulle. Sähköautojen korkeajänniteakuston takuu on IONIQ Electric, IONIQ Hybrid ja IONIQ Plug-In, KONA Electric sekä KONA Hybrid -malleissa kahdeksan (8) vuotta / 160 000 kilometriä.


Valtion tuki sähköauton ostajalle

Valtio tukee kotitalouksien täyssähköautojen hankintaa 2 000 eurolla. Tukea voi saada uuden sähköauton hankintaan tai pitkäaikaiseen leasingiin. Tuen edellytyksenä auton verollisen kokonaishinnan on oltava alle 50 000 €. Kuluttajan ei tarvitse itse hakea valtion tukea, autoliike huolehtii asiasta.

 

Ehtoina hankintatuen saamiselle ovat

  • auton ainoa käyttövoima on sähkö
  • auton on oltava ensirekisteröimätön henkilöauto (M1 tai M1G)
  • tuen voi saada vain yksityishenkilö
  • hankintatukea ja romutuspalkkiota ei voi yhdistää
  • sähköauton verollinen kokonaishinta saa olla enintään 50 000 €
  • ensirekisteröinti tulee tehdä viimeistään 30.11.2021.

*Luvut pohjautuvat Suomen Ilmastopaneelin autolaskurin taustaoletuksiin, polttoaineen hintoihin ja keskikokoisten esimerkkiautojen kulutuksiin eri polttoaineilla, päiväys 13.12.2019. Ajamisen hinta pitää sisällään vain polttoaineen ja sähkön kustannuksen. CO2-elinkaaripäästöt on laskettu keskikokoisella autolla, jolla ajetaan vuosittan 14 000 km ja jota pidetään 12 vuotta. Lähde: Traficom.