Etusivu » Uutiset » Hyundai PONY– enemmän kuin auto

Hyundai PONY– enemmän kuin auto

Vaatimattoman maatilan vanhimmaksi pojaksi syntynyt Chung Ju-yung (1915–2001) perusti Hyundai Engineering and Construction Companyn huhti­kuussa 1946. Yrityksellä oli tärkeä rooli nuoren Korean jälleenrakentamisessa toisen maailmansodan jälkeisellä aikakaudella. Ensimmäisinä vuosikymmeninä yhtiö toteutti välttämättömiä siirto­maavallan ja Korean sodan jälkeisiä infrastruktuuriin liittyviä rakennus­projekteja.

Hyvin nopeasti Chung Ju-yung ymmärsi myös, että Etelä-Korean uusille teille tarvittaisiin lisää uusia ajoneuvoja. Ajatus kantoi lopulta hedelmää, kun Hyundai Motor Company perustettiin 1967. Sen ensimmäisen oman tuotantomallin valmistus alkoi tasan puoli vuosisataa sitten. Mallin nimi oli Pony, ja sillä on ollut erittäin tärkeä merkitys Hyundain perimän syntymisessä.

Hyundai PONY oli ensimmäinen etelä­korealainen massa­tuotettu henkilö­auto.

Lajinsa ensimmäinen

Hyundain Etelä-Korean tuotantolaitos valmistui Ulsaniin 1968, ja tänä päivänä se on maailman suurin yksittäinen alan tuotantolaitos vuosittaisella 1,6 miljoonan auton tuotantokapasiteetillaan. Tuotannon aloitus tapahtui historiallisen nopeassa tahdissa, sillä vain kuusi kuukautta Ulsanin tehtaan rakennustöiden aloituksen jälkeen autojen valmistus oli jo täydessä käynnissä.

Ulsanin tuotannon ensimmäinen auto oli lisenssimalli Cortina, joka valmistettiin yhteistyössä Ford Motor Companyn kanssa. Mallin menestyksen myötä Hyundai päätti kuitenkin suunnitella ja kehittää täysin oman mallin ja palkkasi vuonna 1974 British Leylandilta vapautuneen George Turnballin projektin vetäjäksi. Hän taas palkkasi riveihinsä viisi eurooppalaista kokenutta alan insinööriä kehittämään auton alustaa ja korisuunnittelua. 

Jälleen kerran kehitystyö tapahtui hyvin nopeasti, ja jo seuraavana vuonna Hyundai saattoi ylpeänä lanseerata ensimmäisen täysin oman mallinsa eli Ponyn. Se oli samalla ensimmäinen eteläkorealainen massatuotettu henkilöauto.

Kisa muotoilijasta

Projektin tiukan aikataulun vuoksi Ponyn perusrakenne adoptoitiin Mitsubishin Lancerista ja voimalinjat saman japanilaisvalmistajan tuotannosta. Moottorit olivat 1,2-, 1,4- ja 1,6-litraiset nelisylinteriset bensiinivoimanlähteet. Vaihteisto oli joko nelivaihteinen manuaali tai kolmevaihteinen automaatti. Ajalle tyypillisesti Pony oli aluksi neliovinen, takavetoinen sedan. Hyundailla oli huomattu, että kompaktille perheautolle olisi vahva tilaus kotimarkkinoilla, mutta myös muualla maailmassa. Ponysta haluttiin luoda maailmanlaajuinen hittituote.

Ponyn muotoiluun haluttiin panostaa tavalla, joka huomattaisiin kaikilla mantereilla ja joka jättäisi jälkensä autoilun historiaan. Niinpä Hyundai oli yhteydessä peräti 13 muotoilustudioon, carrozzeriaan, löytääkseen projektille parhaan designerin. Kuusi nimekästä studiota oli mukana kisan viimeisessä vaiheessa: Bertone, Michelotti, Pininfarina, Lombardi, Ghia ja Ital Design. Näistä valikoituivat lopulliseksi kisaajapariksi Michelotti ja tuolloin vielä nuori yhtiö Ital Design.

PONY sai kansainvälisen debyyttinsä Torinon auto­näyttelyssä 1974. 

Legendan kynästä

Erittäin tunnetun Michelottin tarjous muotojen loppuun saattamiseksi oli 700 000 silloista dollaria, Ital Designin huomattavasti korkeampi 1,2 miljoonaa dollaria. Tarjouskisan voittajaksi valikoitui lopulta kuitenkin kalliimpi vaihtoehto, jonka vetäjänä tunnettiin tuolloin nuori, sittemmin alan huomattavaksi muotoilumaestroksi kasvanut Giorgetto Giugiaro. Hänen kynästään oli juuri syntynyt aikakauden uusi tuote, Volkswagen Golf. Ponyn ja ensimmäisen Golfin terävissä linjoissa onkin nähtävissä tiettyjä yhtäläisyyksiä, ja molemmista on muotoutunut aikakautensa legendoja.

Hyundai Ponyn muodot saatiin hiottua valmiiksi helmikuussa 1974, ja auton kansainvälinen debyytti oli Torinon autonäyttelyssä saman vuoden loka-marraskuussa. Pony kohahdutti näyttelyn kaikkiaan 16 eri maasta kotoisin olevien 245 uuden mallin joukossa, ja tuotanto alkoi nopeasti. Auton vienti myös Latinalaiseen Amerikkaan ja Afrikkaan alkoi miltei välittömästi, ja Eurooppaan Pony saapui ensimmäisen kerran 1978. 

Suomi-Pony

Suomeen asti ensimmäisiä Ponyja ei tiettävästi ole saapunut. 1990-luvulla rekisteröityjä 3. sukupolven Ponyja Suomessa on vielä noin sata yksilöä.

Tekniikan Maailma tutustui aktiivisesti Ponyyn 90-luvulla. 

”Pienen Suomen laajaan autotarjontaan on saatu uutuus, joka herättää mielenkiinnon monessa mielessä. Hinta on yksi, valmistusmaa toinen ja itse tuote tietenkin tärkeimpänä tekijänä yhtälössä”, kirjoitti toimittaja Jarmo Sukava numerossa 19/1990. 

”Auton rakenne on kaikilta osin tavanomainen ja varustelutaso hyvä. Mielenkiintoiseksi auton tulee tekemään hinta”, arvioidaan TM numerossa 17/1990. 

Lehti koeajoi vuonna 1990 rekisteröidyn Ponyn Suomessa kertoen, että ”Iloisin yllätys Ponyn koeajossa oli, ettei sen ajettavuudesta tarvinnut suuria miinuksia jakaa.” (TM 19/1990) 

Tekniikan Maailman numerot ovat näköislehtinä verkossa luettavissa.

Ponysta IONIQ 5:een

Ponyn myötä Hyundai oli nyt pysy­västi maailmankartalla itsenäisenä autovalmistajana, ja Ponyn rooli historiallisena korealaisen autonvalmistuksen tienraivaajana oli merkittävämpi kuin vain yhden auto­mallin.

Korean kielestä saatu Hyundai-nimi tarkoittaa hyvin kuvaavasti nykyaikaa. Tänään 50-vuotias Pony on edelleen erottamattomasti kiinni nykyajassa. Sillä on ollut vaikutuksensa myös 45-nimisen konseptimallin ja sitä seuranneen nykyisen, palkitun IONIQ 5 -mallin syntymiseen. Pony toimi juuri sellaisena innoittajana kuin se tänä päivänä, puoli vuosisataa valmistuksensa aloittamisen jälkeen, tunnetaan.

PONY pähkinänkuoressa