Tikittääkö tieverkostossa aikapommi?
Väyläviraston elokuussa 2024 julkaisema korjausvelkaraportti kertoo, että tieverkon korjausvelan määrä oli vuoden 2024 alussa 2,54 miljardia. Johtava asiantuntija Vesa Männistö Väylävirastosta kertoo, että korjausvelka todennäköisesti jatkoi kasvuaan läpi koko viime vuoden, vaikka tilannetta yritetään parantaa hallituksen lisärahoituksen avulla.
”Korjausvelan kasvua pystyttiin viime vuonna taittamaan hallituksen myöntämän lisärahoituksen turvin. Laskusuuntaan ei kuitenkaan päästä, koska esimerkiksi siltojen korjausvelan kasvu jatkuu”, Männistö toteaa.
Yhtenä valonsäteenä raportissa näyttäytyy tieto siitä, että tieverkon korjausvelasta vain alle kymmenen prosenttia kertyy pääväyliltä.
”Pääväylät ovat meillä hyvässä kunnossa, vaikka rahaa ei teiden ylläpitoon paljon olisikaan”, vahvistaa Männistö.
Korjausbudjettiin korotus, kiitos!
Korjausvelalla tarkoitetaan tässä yhteydessä huonokuntoisten, korjaustarpeessa olevien valtion teiden yhteenlaskettuja korjauskustannuksia. Korjausvelkalaskelmaa on päivitetty vuodesta 2016 alkaen joka vuosi – ja korjausvelan trendi on ollut nouseva siitä lähtien.
Suomella on nyt kymmenen vuoden korjausbudjetin verran korjausvelkaa, joka on syntynyt pitkän ajan kuluessa.
”Meillä on nyt kymmenen vuoden korjausbudjetin verran korjausvelkaa, joka on syntynyt pitkän ajan kuluessa. Myös tilanteen korjaamiseen tulee kulumaan aikaa”, arvioi Männistö.
Mittakaavaa kuvaa se, että viime vuonna teitä päällystettiin 4 000 kilometrin edestä. Teiden kokonaispituus Suomessa on noin 53 000 kilometriä.
Korjaustarve perustuu pääosin tien kuntotilaan ja -kriteereihin. Toimenpidevalinnat ja kustannukset puolestaan perustuvat Väyläviraston nykyiseen kunnossapitokäytäntöön.
”Muut maat eivät laske korjausvelan määrää aivan samalla tavalla kuin me. Tilanne sellaisissa verrokkimaissa kuin Ruotsi ja Norja on kuitenkin varsin samantapainen – pääväylien ulkopuolella teiden kunto ei ole erityisen mahtava”, kuvailee Männistö.
Käsijarru päällä muutokseen
Tiestön rapautuminen tekee hallaa myös elinkeinoelämän kasvulle ja alueelliselle saavutettavuudelle.
Liikenneturvan johtava asiantuntija Juha Valtonen toteaa, että teiden suuri korjausvelka puhuu omaa karua kieltään siitä, että tieliikenne ja koko liikenneverkko on liian pitkään ollut lyhytnäköisesti säästökohteena.
”Kuitenkin kyse on Suomen elinvoimaisuuden kannalta tärkeästä infrastruktuurista. Toki sen ylläpito on haastavaa Suomen maantieteellisen laajuuden ja harvan asutuksen vuoksi”, Valtonen pohtii.
Valtonen huomauttaa, että teiden kunnossapito voidaan jakaa karkeasti rakenteen kunnossapitoon ja liikenteelliseen ylläpitoon. Näistä erityisesti jälkimmäisellä – johon kuuluu muun muassa teiden talvihoito – on suora vaikutus liikenneturvallisuuteen.
”Tien rakenteen kunnossapidolla ei ole niin suoria turvallisuusvaikutuksia. Kuitenkin esimerkiksi päällysteiden urautuminen aiheuttaa niihin kertyvän veden vuoksi vesiliirtoriskiä tai liuk-kaalla kelillä urat voivat lisätä tieltä suistumisia.”
Perusväylänpidon rahoituksen niukka taso estää toteuttamasta tarpeellisia, liikenneturvallisuutta kohentavia parannustoimenpiteitä.
”Tällaisia ovat esimerkiksi monet risteysjärjestelyjen parantamiset: esimerkiksi vaaralliseksi todettujen nelihaaraliittymien porrastaminen tai korvaaminen kiertoliittymillä tai jalankulku- ja pyöräilyjärjestelyjen parantaminen maanteillä”, listaa Valtonen.
Poimintoja uusista liikennehankkeista
- Lapin valtatie 21:n parantaminen Enontekiöllä Ailakkalahti–Kilpisjärvi välillä.
- Valtatie 15:n parannus Kotkan sisääntulotien kohdalla (Hyväntuulentie).
- Jalasjärvellä ja Hämeenlinnassa uusia liittymiä vauhdittamaan elinkeinoelämän investointeja.
- Valtateiden 3 ja 19 liittymäjärjestelyjä parannetaan Jalasjärvellä Kurikassa.
- Valtatiellä 11 sijaitsevat huonokuntoiset Koiviston silta ja Pikkuhaaran silta (Pori ja Ulvila) uusitaan.
- Valtatielle 3 Hämeenlinnan ja Janakkalan rajalle ehdotetaan rakennettavaksi eritasoliittymä.
Turnauskestävyyttä tarvitaan
Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen pitää positiivisena, että valtiovalta haluaa vähentää teiden korjausvelkaa aktiivisin toimin, koska haaste on todella mittava.
”Vaikka vuonna 2023 parannettiin teitä 1 600 kilometriä ja vuonna 2024 yhteensä 4 050 kilometriä, tämä ei vielä ongelmaa ratkaise”, Nieminen toteaa ja peräänkuuluttaa pitkäjänteistä asennetta tietalkoisiin – hanskat eivät saa tipahtaa asfalttiin, vaikka hallitukset välillä vaihtuvat. Myöskään talouden puntareita ei pidä orjallisesti seurata:
”Korjaukset on tehtävä, kun niiden aika on, eikä silloin kun jokin taloussuhdanne on oikea”, hän linjaa.
Liikenne 12 -suunnitelma tuo strategista otetta myös tieverkoston kehitykseen
Liikenne- ja viestintäministeriö päivittää valtakunnallista Liikenne 12 -suunnitelmaa, joka piirtää liikennejärjestelmän kehitykselle suuntaviivoja pitkälle tulevaisuuteen. Liikenne 12 -suunnitelman päivitys tehdään vuosille 2026–2037, ja sen visio ulottuu vuoteen 2050 saakka.
Päivitetyn Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteet pyritään toteuttamaan kustannustehokkaasti ja saavutettavuus sekä liikennejärjestelmän kriisinkestävyys huomioiden. Tavoitteiden saavuttamista helpottaa kattava toimenpideohjelma.
Toimenpideohjelmassa huomioidaan kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenne- ja viestintäverkot, palvelut sekä liikennejärjestelmän tukitoimet. Tukitoimiin lukeutuvat liikenteen ohjauksen sekä liikenteen digitaalisen ja teknologisen toimintaympäristön kehittäminen.
Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpanoa ohjaavat myös aluekohtaiset painotukset. Niiden avulla pyritään huomioimaan Suomen eri alueiden erityispiirteitä liikennejärjestelmän kehittämisessä.
Valtion rahoitusohjelmaan on koottu liikennejärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon arvioidut määrärahat vuosina 2026–2037. Perusväylänpidon rahoitustasoa esitetään korotettavan ohjelmassa merkittävästi: tavoitteena on taittaa korjausvelan kasvu ja varmistaa väyläverkon ja palvelujen riittävä taso.
Kokonaisuutena perusväylänpidon rahoitus on yhteensä yli 20 miljardia euroa vuosina 2026–2037, josta parantamiseen suunnataan vähintään 400 miljoonaa euroa. Väyläverkon kehittämiseen suunnataan rahoitusta yhteensä noin 6 miljardia euroa sekä palveluihin ja avustuksiin noin 1,8 miljardia euroa.
